Työn tarkoitus:
Tässä opinpolussa harjoitellaan yksikköprosesseja murskaus, jauhatus, seulonta sekä liuotus, saostus ja suodatus.
1) Murkaus leukamurskaimella
Työssä tutustuimme leukamurskaimen rakenteeseen ja toimintaan eri asetusarvoilla murskattaessa.
säädimme leukamurskaimen asetusarvon maksimiin (5) jonka jälkeen käynnistimme murskaimen ja syötimme malmikiven lohkareet rauhallisesti.
Pienensimme aina murskaimen asetusarvoa, ja toistimme malmikiven syötön.
Murskauksen jälkeen aloitimme seulomisen
Murskauksen jälkeen aloitimme seulomisen
Seulontakone
Seula | Seula-aukko | Seula ennen | Seulaa jälkeen | Seulalle jäänyt | Seulan läpäissyt | |
No | mm | g | g | g | % | % |
1 | 1 | 450,99 | 642,38 | 191,39 | 62,66 | 37,34 |
2 | 0,71 | 451,99 | 476,98 | 24,99 | 8,18 | 91,82 |
3 | 0,5 | 374,59 | 392,69 | 18,1 | 5,93 | 94,07 |
4 | 0,25 | 349,79 | 377,21 | 27,42 | 8,98 | 91,02 |
5 | 0.125 | 340,28 | 359,89 | 19,61 | 6,42 | 93,58 |
6 | 0,065 | 327,77 | 341,74 | 13,97 | 4,57 | 95,43 |
7 | 0.045 | 239,68 | 246,34 | 6,66 | 2,18 | 97,82 |
Pohja | 438,39 | 441,68 | 3,29 | 1,08 | 98,92 | |
Yhteensä | 2973,48 | 3278,91 | 305,43 | |||
Häviöt |
Murskatun malmikiven jauhatus
Työn tarkoituksena on tutustua jauhatustapahtuman
suorittamiseen laboratoriomittakaavaisella kuula- ja/tai
tankomyllyllä.
Työn tarkoituksena on tutustua jauhatustapahtuman
suorittamiseen laboratoriomittakaavaisella kuula- ja/tai
tankomyllyllä.
Työn suoritus
Tutustuttiin käytössä olevaan jauhatuslaitteistoon.
Työssä käytettyjen jauhinkappaleiden tiedot:
Työssä käytettyjen jauhinkappaleiden tiedot:
jauhatus mylly.
Jauhattu kivi
Nyt alamme käsittelemään jauhattua kiveä
1) työn suoritus
Upokaan vakiopainoon saattaminen
Hehkutettiin
upokkaita uunissa 800 asteessa 30 min. Nostettiin upokkaat keraamiselle
alustalle jäähtymään 10 minuutiksi ja siirrettiin tämän jälkeen
upokkaat eksikaattoriin.Pidimme upokkaita tarkasti eksikaattorissa 15 minuuttia ja
sen jälkeen punnitsimme ne analyysivaa`alla.
Toistettiin
hehkutus (15 min), jäähdytys keraamisella alustalla, jäähdytys
eksikaattorissa täsmälleen saman ajan kuin 1. kerralla ja punnitsimme
vaa`alla. Punnitusten ero oli pienempi, kuin 0,2 mg.
Uuni 800:assa asteessa ja upokkaat uuniin.
seuraavaksi kivi jauhon liuottaminen.
Näytteen valmistaminen
Punnittiin
tarkasti jauhettua malminäytettä, 1-2 grammaa. (Fe-pitoisuus oli
noin 100 mg/g). liuotimme näytteen teflonisessa dekantterilasissa hiekkahauhteellalämmittäen kuningasvedellä (1 osa väk HNO3 ja 3 osaa väk HCl, ). jatkoimme kiehutusta noin 30minuutin ajan, ja lisäsimme sekaan
varovasti ionivapaata vettä, jottei liuos kuivuisi. Tämän jälkeen
laimensimme lioksen veteen, ja suodatimme liukenematta jääneen aineen
(pääosin alumiinia ja piitä oksideina) Sekoitimme sen 250 ml
mittapulloon, lisäsimme noin 0.5ml väkevää rikkihappoa H2SO4 ja täytettiin ionivapaalla vedellä merkkiin asti.
teflondekka hiekkahauteessa
suodatamme liuokenematta jääneen aineen
Vertailunäytteeksi opettaja antoi rautapitoisuudeltaan tunnetun näytteen, joka liuotettiin veteen, lisättiin noin 0.5ml väkevää rikkihappoa H2SO4 ja täytettiin ionivapaalla vedelle 250ml mittapullon merkkiin asti.
Näistä
kahdesta 250 ml mittapulloista pipetoimme täyspipetillä 100 ml liuosta
kahteen 400 ml dekantterilasiin. Kumpaakin luokseen lisättiin dekoissa
1ml väkevää vetyperoksidia H2O2, jotta kaikki kahden arvoiset rautaionit
Fe2+saadaan hapetettua kolmen arvoisiksi ioneiksi Fe3+.
Sitten
nesteet lämmitetään kellonlasilla peitettynä kiehuviksi ja keitettiin
niitä jonkin aikaa vetyperoksidi ylimäärän hajoittamiseksi. Tämän
jälkeen dekat otettiin keittolevyiltä ja kellokasien ala pinnat
huuhdeltiin tislatulla vedellä dekkoihin. Liuoksiin lisättiin 2-3 g
Ammoniumkloridia NH4Cl ja laimennettiin liuokset vedellä 150 ml:ksi
Kuuma
neste kaadettiin sitten Buchner-suppiloon asetetun
Ashless-suodatinpaperin läpi. Saostuman pääosa sai aluksi jäädä dekan
pohjalle, missä esihuuhtelimme sen kuumalla 1% NH4NO3-lioksella.
Saostuma huuhdeltiin samalla nesteellä suodattimella käyttäen apuna
lasisauvaa ja pesupulloa. Saostuma pestiin siis kloridittomaksi (eli se
ei sisällä enää Cl- -ioneja) NH4NO3-lioksella ja lopuksi vedellä
Suodatinpaperien
yläosat molemmissa suodatuksissa taitettiin siten, että saostumat
jäävät suljettuihin nyytteihin. Kumpikin paperinyytti asetettiin
vakiopainoon saatuun posliini upokkaaseen ja kuivattiin lämpökaapissa
110 c:ssa. Sen jälkeen kumpikin upokas peitettiin kannella, asetettiin
vuorollaan hehkutuskolmioon kolmihalan varaan ja kuumennettiin varovasti
Bunsen-polttimen kaasuliekillä. Kun
hiiltyminen oli täydellistä, kuumennetaan jäännöstä suuremmalla
liekillä, kunnes hiili palaa pois. Lopuksi upokasta hehkutettiin 800
celsiuksessa noin 30min.Uunuista upokas nostetaan keraamiselle alustalle
10 minuutiksi ja sitten eksikaattoriin jäähtymään tarkasti 20 min ja
lopuksi punnittiin upokas + sakka hehkutus toistetaan niin kauan , kunnes upokas oli vakio painossa. Punnitustuloksena saadun Fe2O3-sakan painon perusteella laskettiin alkuperäisen näytteen raudan määrä.